vuonna 1788 miljoonia ihmisiä puhui 300-700 alkuperäiskansojen kieltä eri puolilla Australiaa, kuten antropologi Norman Tindalen vuoden 1974 kartasta käy ilmi. Australian vuoden 2016 väestönlaskennassa näistä kielistä kuitenkin vain noin 160 kerrottiin puhutun kotona.
ja näistä vain 13 perinteistä alkuperäiskieltä puhuu yhä lapsia. Se tarkoittaa, että 60 vuoden kuluttua Australian kielistä on jäljellä enää 13, ellei nyt tehdä jotain, jotta näitä lapsia rohkaistaisiin jatkamaan kielensä puhumista ja muiden kieliryhmien lapsia aloittamaan perintökielensä puhuminen.
Australian vuoden 2016 väestönlaskennassa lähes 650 000 australialaista tunnistettiin Alkuperäisasukkaiksi. Heistä noin 10% (63 754) ilmoitti puhuvansa kotoperäistä kieltä (he saattoivat puhua myös englantia ja/tai muuta alkuperäiskansojen kieltä). Millä kielillä on nykyään eniten puhujia?
jopa niillä 13 perinteisellä alkuperäiskielellä, joita lapset yhä puhuvat, puhujien kokonaismäärä on pieni. Suurimmat puhujamäärät ovat:
-
Djambarrpuyngu (yksi Arnhemin maassa puhutuista suuresta yolŋkielten ryhmästä – 4 264 puhujaa)
-
Pitjantjatjara (yksi läntisten Aavikkokielten suuresta ryhmästä – 3 054 puhujaa)
-
Warlpiri (puhutaan Keski-Australiassa-2 276 puhujaa)
-
Tiwi (puhutaan Tiwi-saarilla-2 020 puhujaa )
-
Murrinh-Patha (puhuttu Wadeye Pohjoisterritoriossa – 1 966 puhujaa)
-
Kunwinjku (yksi Länsi-Arnhemin maassa puhutuista sukulaiskielistä – 1702 kaiuttimet)
13,733 ihmiset kertovat puhuvansa uutta alkuperäiskieltä. Uusia kieliä on kehittynyt vuodesta 1788 lähtien englanninkielisten ja alkuperäiskansojen kielten puhujien välisistä kontakteista.
näitä ovat muun muassa Katherinen alueella ja Kimberleyn toisella puolella puhuttu Kriol, Torresinsalmessa ja Cape Yorkissa puhuttu Yumpla Tok sekä Aboriginaalienglanti. Toisilla ei ole yleisesti tunnustettuja nimiä,joten väestönlaskenta alittaa nämä.
600 000 muusta alkuperäiskansasta monet opettelevat aktiivisesti esi-isiensä kieliä uudelleen. Vuoden 2016 väestönlaskennasta näitä ovat:
-
Noongar / Nyungar (lounainen Wa-443 puhujaa)
-
Wiradjuri (central NSW – 432 puhujaa)
-
Ngarrindjeri (Adelaiden kaakkoispuolella – 302 puhujaa)
-
Gamilaraay (western NSW – 92 puhujaa)
-
Kaurna (Adelaide-46 puhujaa)
meidän pitäisi kuitenkin varoa vaikeuksia laskettaessa kieliä ja puhujia väestönlaskennassa. Yksi on rajojen piirtäminen kielten ja murteiden välille.
toinen on vaihteleva nimi kielille-jos alkuperäiskansoilla ei ole nimeä puhumalleen kielelle (joka on yleinen maailman pienemmissä kielissä), tai jos väestönlaskennan data – analysaattorit eivät tunnista kyseistä nimeä, heidän kielensä annetaan ”Australian alkuperäiskansoille, joita ei ole tarkemmin määritelty” – vuoden 2016 väestönlaskennassa tämä osuus on 8 625 63 754 ihmisestä.
kolmas vaikeus on se, että Väestönlaskentakysymyksessä ei eroteta toisistaan ihmisiä, jotka puhuvat äidinkieltä pääasiallisena arkipuheenvälineenään, ja ihmisiä, jotka opettelevat aktiivisesti alkuperäiskansojen kieltä uudelleen ja käyttävät englantia useimmissa arkipuheissa.
väestönlaskennan tulosten epäselvyydet ja epätäydellisyys tarkoittavat, että on tärkeää löytää muita tapoja täydentää sitä. Australian hallitus julkaisee myöhemmin tänä vuonna Kansallisen alkuperäiskansojen kielten raportin, joka antaa kattavamman kuvan.
Tukikielet
englantia tai uutta alkuperäiskieltä äidinkielenään puhuvat alkuperäiskansat haluavat usein oppia ja herättää perintökielensä uudelleen vanhoista äänitteistä ja asiakirjoista, joskus myös iäkkäiltä puhujilta.
liittohallitus tukee tällä hetkellä monia ryhmiä kielen uudelleenherättämisessä, mikä voi olla transformatiivista toimintaa. Paikoitellen se on tehnyt alkuperäiskansojen ja perinnön näkyväksi opasteiden, tervetulotoivotusten ja maalais-ja taidetapahtumien kautta.
näiden kielten opiskelun kysyntä koulutasolla kasvaa, eikä opettajia ole riittävästi. On vain yksi julkinen opettajakoulutusohjelma, joka vastaa tähän kysyntään: Master of Indigenous Language Education Sydneyn yliopistossa.
yliopistotasolla opetetaan nyt kolmea heräävää kieltä: Kaurna (Adelaiden yliopisto), Gamilaraay (Australian kansallinen yliopisto ja Sydneyn yliopisto ja Wiradjuri (Charles Sturtin yliopisto).
muita vielä lasten puhumia ja yliopistoissa opetettuja kieliä ovat Yolŋu Matha Charles Darwinin yliopiston kautta ja Pitjantjatjara Etelä-Australian yliopiston kautta.
vuonna 2019 Charles Darwinin yliopisto ja Australian kansallinen yliopisto yhdistävät voimansa Bininj Kunwokin kanssa opettaakseen kieltään verkossa.
paine puhua englantia
alkuperäiskansoilla, jotka eivät puhu englantia ensimmäisenä kielenään, on valtava paine siirtyä puhumaan vain englantia (vaikka muualla maailmassa monikielisyys on yleistä ja tarjoaa sosiaalisia ja älyllisiä etuja).
asiat, jotka tällä hetkellä vaikeuttavat sitä, että:
-
kaikki Valtion palvelut toimitetaan oletuksena englanniksi
-
tulkkeja ja käännöksiä ei useinkaan ole saatavilla, tai ne ovat käytettävissä vain vakavien oikeusjuttujen ja vakavien lääketieteellisten ongelmien varalta.
-
koulut toimivat pääosin englanniksi, eikä lasten kielitarpeisiin ole kiinnitetty riittävästi huomiota.
uuden ja perinteisen kielen ensikielen puhujien määrä, jotka tarvitsevat kielellistä tukea Palvelujen saatavuuteen, on hyvin pieni – noin 60 000. Hallitukset voisivat vaatia ainakin osaa alueen virkamiehistä puhumaan paikallista kieltä. Syrjäisillä paikkakunnilla on vähän paikallisia alkuperäisväestön virkamiehiä-entä jos yritettäisiin yhdessä värvätä ja kouluttaa lisää paikallisia?
Schooling is another area for support. Hallitukset voisivat sanoa, että yhteisöissä, joissa suurin osa väestöstä puhuu muuta kieltä kuin englantia, koulujen olisi tunnustettava lasten äidinkieli koulunkäynnin ensimmäisinä vuosina, jotta voidaan tehdä parhaat päätökset siitä, miten kieliä käytetään opetuksessa. Ammattitaitoiset opettajat, jotka osaavat sujuvasti paikallista alkuperäiskieltä ja englantia, ovat erittäin arvokkaita tässä prosessissa. Kustannustehokkain keino on varmistaa, että paikallisilla alkuperäiskansoilla on mahdollisuus hyvään opettajankoulutukseen.
sillä, että syrjäisissä yhteisöissä on enemmän paikallisia alkuperäisväestön opettajia, on monia muitakin sosiaalisia etuja. Alkuperäiskansojen kielten oppituntien asianmukainen tukeminen kouluissa edellyttää kielen ja yhteiskunnan monipuolista dokumentointia, ja näin suojellaan kulttuuriperintöä. Ennen kaikkea se osoittaa, että kaikki arvostavat lasten äidinkieltä.
uudenvuodenlupaus tälle kansainväliselle alkuperäiskansojen kielten teemavuodelle: kannustetaan hallituksia työskentelemään alkuperäiskansojen kanssa auttaakseen täyttämään toiveet kansalliskielten aarteesta.