vuonna 1968 Kalifornian yliopiston Berkeleyn jatko-opiskelijat Emma Gee ja Yuji Ichioka tarvitsivat opiskelijajärjestölleen nimen, jonka tarkoituksena oli lisätä Aasialaistaustaisten aktivistien näkyvyyttä. Kun mustan vallan liike, Amerikan Intiaaniliike ja sodanvastaiset liikkeet laajenivat, Gee ja Ichioka näkivät mahdollisuuden. He halusivat keksiä termin, joka kokoaisi kaikki eri aasialaistaustaiset ihmisryhmät yhden, suuremman sateenvarjon alle.
niinpä he nimesivät ryhmänsä Aasian Amerikan poliittiseksi allianssiksi (AAPA) – minkä uskotaan olevan ensimmäinen julkinen sanonnan ” Aasian amerikkalainen.”
”Asian American” on nyt kaikkialla, yliopistojen Asian American studies-osastoista Mayn nimeämiseen Asian Pacific American Heritage Monthiksi, mutta näin ei aina ollut. Ennen sen nousua, ihmiset aasialaista syntyperää Yhdysvalloissa olisi yleensä viitata itseään heidän erityinen Etninen alaryhmä, kuten Japaninamerikkalainen, Filippiiniläisamerikkalainen, ja niin edelleen. Kun käytettiin laajaa termiä, se oli usein ”itämainen”, joka sisälsi rasistisia ja kolonialistisia mielleyhtymiä. Mutta ”Asian American” ei ollut vain kätevä sateenvarjo-termi: yhdistämällä nämä alaryhmät kielellisesti, se auttoi myös yhdistämään aktivisteja heidän taistelussa suuremman tasa-arvon puolesta.
” poliittisissa mielenosoituksissa oli niin paljon aasialaisia, mutta meillä ei ollut tehoa. Kaikki olivat isommassa rallissa hukassa. Ajattelimme, että jos kokoonnumme Oman banderollimme taakse, Aasialaisamerikkalaisen banderollin taakse, vaikuttaisimme suurempaan yleisöön. Voisimme laajentaa vaikutusvaltaa itsemme ulkopuolelle, muihin Aasialaisamerikkalaisiin”, Ichioka sanoi myöhemmin Yến Lê Espiritun haastattelussa, joka on kirjoittanut kirjan Asian American Panethnicity: Bridging Institutions and Identities.
Gee ja Ichioka olivat paitsi strategisia nimeämisessään, myös järjestelytavoissaan. Värvätäkseen jäseniä kaksikko etsi aasialaisilla sukunimillä varustettuja opiskelijoita kampuksen eri poliittisten ryhmien hakemistoista. ”On erittäin merkittävää, että ichioka ja Gee käyttivät metodologiaa kaikkien aasialaisten sukunimien poistamisessa—sen sijaan, että he olisivat vain yrittäneet tunnistaa yhden etnisen ryhmän jäseniä—koska se osoittaa, että alusta alkaen AAPA visioitiin nimenomaan monietniseksi ryhmäksi kaikille aasialaisille. Aapa kokosi yhteen kirjavan joukon Aasialaisamerikkalaisia, kun sen ensimmäiset jäsenet värväsivät jäseniä omista järjestöistään ja verkostoistaan”, kirjoittaa Daryl Joji Maeda kirjassaan Rethinking the Asian American Movement.
Gee ja Ichioka itse olivat esimerkki siihen aikaan tapahtuneesta eri Aasialaisamerikkalaisten alaryhmien yhdistymisestä: Gee, joka oli kiinalaisamerikkalainen, ja Ichioka, joka oli Japaninamerikkalainen, olivat pan-Aasialaisamerikkalainen pariskunta. ”Sodanjälkeisenä aikana eriytyminen Aasialaisryhmien välillä väheni, ja eri Aasialaisryhmät asuivat yhdessä, ja Kinatownien ja Japantownien aiheuttama erkaantuminen väheni, koska etniset erillisalueet alkoivat asuttaa muita Aasialaisryhmiä”, Espiritu selittää.
että integraatio ei kuitenkaan ollut ainoa asia, joka toi Aasialaisamerikkalaiset yhteen termin keksimistä edeltävinä ja sen jälkeisinä vuosina. Syrjintä ei erottanut etnisiä alaryhmiä toisistaan. Toisen maailmansodan aikana amerikanjapanilaisten vangitseminen-mukaan lukien Ichiokan perhe-sai muut Aasialaisamerikkalaiset käyttämään etnisyyttä osoittavia nappeja ja rintamerkkejä, koska viranomaiset eivät ehkä muuten huomaisi eroa. Vietnamin sota toimi myös katalysaattorina Aasialaisamerikkalaiselle organisaatiolle, vaikka useimmilla laajalle levinneillä sodanvastaisilla liikkeillä ei ollut samoja ihanteita kuin monilla Aasialaisamerikkalaisilla. ”Aasialaiset katselivat tätä uutisissa ja tajusivat ,että’ vihollisella ’ oli samanlaiset kasvot kuin heillä. Valtavirran sodanvastainen liike tavallaan sanoi ’Tuokaa poikamme kotiin’, mutta aasialaisille he sanoivat’ lopettakaa aasialaisten veljiemme ja siskojemme tappaminen'”, Espiritu kertoo.
vuonna 1968 kolmannen maailman vapautusrintama, joka oli Aapa: n, mustien opiskelijaliiton ja muiden San Franciscon valtionyliopiston opiskelijaryhmien yhteenliittymä, muodosti ja osallistui Yhdysvaltain historian pisimpään opiskelijalakkoon. Tämän seurauksena yliopisto perusti ensimmäisen College of Ethnic Studies Yhdysvalloissa liike innoitti toisen lakon UC Berkeley. Vuonna 1969 vuonna 2002 kuollut Ichioka opetti ensimmäistä kurssia UCLA: n Asian American Studies Centerissä, jonka hän myös auttoi löytämään. Asian American studies osastot jatkoivat muodostumistaan yliopistoissa ympäri Yhdysvaltoja, institutionalisoimalla termi.
mutta Aasian Amerikan yhtenäisyyden syyt ovat jatkuneet. Vuosikymmeniä myöhemmin, kun kaksi japaniksi luullutta valkoista miestä surmasi vuonna 1982 Kiinalaisamerikkalaisen Vincent Chinin, osoitti edelleen tarvetta pan-Aasian amerikkalaisten liikekannallepanolle. Tapaus sattui Detroitissa, jossa autoteollisuus oli taantumassa, mistä monet syyttivät japanilaisten autonvalmistajien menestystä. ”Tärkeintä oli, että näytit aasialaiselta. Se, että Aasialainen ihminen tapetaan, eikä oikeuslaitos seuraa, vaati kaikkien kokoontumista yhteen, Espiritu sanoo.
ja nykyään pandemian lietsoman rasismin noustessa termi Aasialaisamerikkalainen on säilyttänyt merkityksensä. ”Rasismi ei erottele”, Espiritu sanoo.”
Kirjoita Anna Purna Kambhampatylle osoitteeseen [email protected].